Venäläinen satu

Zbigniew Herbert

    Tsaari-isukki alkoi käydä vanhaksi, hyvin vanhaksi. Hän ei pystynyt enää edes kyyhkystä kuristamaan omin käsin. Hän istui valtaistuimellaan kultaisena ja kylmänä. Parta vain kasvoi, lattiaan ja alemmaskin.
   Silloin hallitsi joku muu, vaikea sanoa kuka. Utelias kansa kurkisteli palatsin ikkunoista sisään, mutta Krivonosov veti hirsipuut ikkunan eteen. Niinpä vain hirressä roikkuvat ruumiit onnistuivat näkemään jotain.
   Lopulta tsaari-isukki kuoli ihan kunnolla. Kelloja soitettiin, mutta ruumista ei kannettu ulos. Tsaari oli kasvanut kiinni valtaistuimeen. Istuimen jalat olivat sotkeutuneet tsaarin jalkoihin. Käsi oli kasvanut käsinojan sisään. Häntä ei saanut enää irti. Ja haudata nyt tsaarin kanssa kultainen valtaistuin – mitä järkeä siinä olisi.

Zbigniew Herbert, suom. Jussi Rosti 

Näkinkenkä

Zbigniew Herbert

Peilin edessä vanhempien makuuhuoneessa oli vaaleanpunainen näkinkenkä. Minulla oli tapana lähestyä sitä varpaisillani ja painaa se nopealla liikkeellä korvaani vasten. Olisin halunnut saada sen edes kerran kiinni siitä, että se ei humise yksitoikkoisesti kaipuutaan. Olin pieni, mutta tiesin että vaikka rakastaisi jotakuta kovasti, sen toisinaan unohtaa.

Zbigniew Herbert, suom. Jussi Rosti 

Puunhakkaaja

Zbigniew Herbert

Aamulla metsuri lähtee metsään ja rysäyttää raskaan tammioven perässään kiinni.  Puiden vihreät hiukset nousevat pystyyn kauhusta.  Kuuluu runkojen tukahtunutta vaikerrusta ja oksien kuiva huuto.
Mutta hakkaaja ei tyydy puihin.  Hän jahtaa aurinkoa.  Hän käy sen kimppuun metsänrajassa.  Illalla aivan näköpiirin rajoilla hohtaa haljennut kanto.  Sen päällä lepää jäähtyvä kirves.

Zbigniew Herbert, suom. Jussi Rosti 

Sydän

Zbigniew Herbert

Kaikki ihmisen sisäelimet ovat karvattomia ja sileitä.  Karvattomia ovat maksa, suolet ja keuhkot.  Vain sydämessä on karvoja – punertavia, tuuheita, toisinaan hyvinkin pitkiä.  Se on paha juttu.  Sydämen karvat haittaavat verenkiertoa kuin leväkasvusto.  Usein niihin pesiytyy matoja.  Pitää rakastaa todella paljon, jotta voisi nyppiä lähimmäisen sydänkarvoista noita pieniä ja kihiseviä loiseläimiä.

Zbigniew Herbert, suom. Jussi Rosti 

Kyynelten teknologiasta

Nykytiedon valossa ainoastaan tekokyyneleet soveltuvat teolliseen käsittelyyn ja tuotantoon. Aidot kyyneleet ovat polttavia, minkä vuoksi ne on vaikea erotella kasvoista. On käynyt ilmi, että kiinteään muotoon saatettaessa ne tulevat sangen hauraiksi. Insinöörit painivat aitojen kyynelten hyödyntämisen ongelman kimpussa.

Tekokyyneleet tislataan ennen jäädyttämistä, sillä ne ovat luonnostaan sameita. Täten  saavutetaan puhtaus, joka lähes täysin vastaa aitoja kyyneliä. Tekokyyneleet ovat erittäin kovia, erittäin kestäviä ja soveltuvat paitsi koristeiksi myös lasinleikkuuseen.

Zbigniew Herbert, suom. Jussi Rosti