tiistai 28. helmikuuta 2012

Jospa tämä kaikki


Wisława Szymborska


Jospa tämä kaikki
tapahtuukin laboratoriossa?
Yhden lampun alla päivisin
ja miljardin öisin?

Jospa me olemmekin koesukupolvia?
Siirrelläänkö meitä astiasta astiaan,
ravistellaanko koeputkissa,
tutkitaanko silmää tarkemmalla,
otetaanko jokainen lopulta
yksitellen pinsettien päähän?

Jospa onkin toisin:
ettei kukaan puutu mihinkään?
Tapahtuvatko muutokset itsekseen,
suunnitelman mukaan?
Raapiiko piirturin neula verkalleen
ennalta nähtyä siksakkia?

Jospa meissä ei ole vielä havaittu mitään kiintoisaa?
Jospa valvontamonitorit kytketään päälle vain harvoin?
Vain kun puhkeaa sota, ja mieluiten iso sellainen,
kun nähdään joitakin lentoja kokkareen Maa yllä,
tai näyttäviä vaelluksia pisteestä A pisteeseen B?

Jospa onkin päinvastoin:
heitä miellyttävät vain pikkuseikat?
Tuolla pieni tyttö suurella näytöllä
ompelee nappia hihaansa.

Anturit viheltävät,
henkilökunta ryntää paikalle.
Ah millainen olento,
jonka sisällä sykkii pieni sydän!
Miten herttaisen totisena
hän pujottaa lankaa neulansilmään!
Joku huutaa kiihdyksissään:
Kutsukaa heti Pomo,
tulkoon itse katsomaan!




Wisława Szymborska, suom. Jussi Rosti 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti