Wisława Szymborska |
Tummanruskealla taivaalla
sitäkin tummempi pilvi
sekä auringon musta kiekko.
Vasemmalla eli oikealla
valkoinen kirsikkapuunoksa
mustine kukkineen.
Tummilla kasvoillasi vaalea varjo.
Istut pöydän ääressä
ja pidät sillä harmaita käsiäsi.
Luot vaikutelman sielusta,
joka kutsuu esiin eläviä.
(Koska vielä kuulun heihin,
minun pitäisi ilmestyä ja koputtaa:
hyvää yötä eli huomenta,
näkemiin eli päivää.
Antaa kysymys joka vastaukseen,
joka koskee elämää,
myrskyä tyynen edellä.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti